Sukuhistoriakirja



 Paul Simonis Raumannus

Simo Paavalinpojan suvusta

Aina Lähteenojan tekstiä Rauman historiasta (II 302); Turun akatemiaan kirjoittautui mm.; Paulus Simonis Raumo-Finlandus v. 1640, nimi vakiintui muotoon Raumannus. Hän oli Rauman raatimiehen Simo Paavalinpojan poika. Ornatissimus studiosus Turun Akatemiassa 1640 – 1645. Sai Uudenkirkon kirkonkassasta avustusta. Konsistori nimitti hänet v. 1643 erään venäläisen teinin opettajaksi, hän luopui stipendistä v. 1645, mainitaan koulupappina 1653 ja Mouhijärven kirkkoherrana vv. 1662 – 1682.

Isä Simo Paavalinpoika, raatimies Raumalla, main. mm v. 1638, jolloin vahvisti manttaaliluettelon sinetillään, ja main. olevan ikäloppu 1651.

Lähteenoja toteaa, että Paulus Simonis Raumannuksen pojista polveutuvat Paulinus-, Lillienstedt-, Lagerflyct- ja Lindheim-suvut ja mainitsee samalla Rauman Lehden v. 1883 N:4 julkaiseman sukuselvityksen erheellisen sukujohdon. Polveutumisessa ei varmaankaan ole epäilyksen aihetta. Sitä käytti mm. O. Durchman esipolviselvityksessä H.Kekonin ja H.J. Viherjuuren toimittamassa Mannerheimteoksessa. Marsalkka Mannerheim oli naispuolista linjaa seuraten kreivi Lilliensstedtin jälkeläinen seitsemännessä polvessa. Osmo Durchman esittää jo artikkelissa Finska anor inom furstehus, Genos 5(1934), s.37-87 edellä mainitun polveutumisen Simo Paavalinpojasta. Nojanneeko Lähteenoja tekstissään Durchmanin tutkimuksiin.

Lähteenojan Rauman historiateoksissa on joukko sukuselvityksiä liitteinä. Simo Paavalinpojan sukua koskeva selvitys kuitenkin on muista poikkeavan suppea, ehkä se on vain lähdeteosten tiedoista koskien vain raumalaisen porvarin poikaa ja neljää korkeasti oppinutta pojanpoikaa, eikä esitä paljoa tietoa näiden jälkeläisistä ja muista mahdollisista suvun jäsenistä. Lähteet ovat Stiernman, And. Anton; Aboa literata. Holmiae 1719 ja sama; Matrikel öfver Svea Rikets Ridederskap och Adel I, ss. 52-53 sekä Rauman lehti 1883 n:o 4, jota on oikaistu Brygger-suvusta polveutumisen osalta. Tämän Brygger-Raumannus-suvun Lähteenoja esittääkin samaisen historiateoksensa II osan liitteenä.

Kuitenkin Paulus Simonis Raumannuksella oli myös kaksi tytärtä, joista heistäkin suku on jatkunut ja samoin poikien naispuolisista jälkeläisistä. Esim. Kokemäen kirkkoherra Henricus Paul Paulinuksen (Raumannus) tyttärestä Kristiinasta tuli todella laajan Brander-suvun kantaäiti.

Lähteenojan näinkin vähäinen huomio Simo Paavalinpojan sukuun saattaa johtua siitä, ettei se ilmeisesti jatkunut Rauman porvaristossa, nyt käytettävissä olevien tietojeni mukaan mukaan. Voisiko lisätutkimus vielä tuoda jotakin uutta esille?

Joissakin sukutauluissa on esitetty mahdollisena pitämäni, mutta ilmeisen todentamaton polveutuminen ja käytetty kotipaikkaa kuvaavaa Raumannusta, jota henkilöt eivät varmasti ole käyttäneet, koska eivät olleet ”opinsaaneita”.

- Paavali ”Raumannus”, s. noin 1570, k. jälkeen 1600, hänelle pojat 1)Simo Paavalinpoika ”Raumannus”, s. noin 1590, raatimies (jonka poika kirkkoherra Paulus Simonis Raumannus, s. noin 1610, k. 1682) ja 2) Jacob Påhlsson Raumannus, s. 1600 Rauma, k. 1678 Pirkkala.

Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852;

Henkilötiedot

sl. 1640 Paul Raumannus Paulus Simonis, Raumoensis 61. Vht: raumalainen raatimies Simon Påvelsson (elossa 1651) ja N.N. Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Paulus Simonis, Ramoënsis. Oraatio 30.4.1643. Alimman luokan stipendiaatti (kl. 1644) – sl. 1644. — Koulupappi 1653. Mouhijärven kirkkoherra 1662. † Mouhijärvellä 1682.

Pso: 1650 Agneta Henriksdotter.

Poika: Kokemäen kirkkoherra Henrik Raumannus, myöh. Paulinus 1870 (yo 1666/67, † 1713).

Poika: professori, FM Simon Paulinus 2226 (yo 1672/73, † 1691).

Poika: presidentti, kreivi Johan Paulinus, aatel. 1690 Lillienstedt 2227 (yo 1672/73, † 1732).

Poika: Västerbottenin läänin varamaaherra Karl Paulinus, aatel. 1706 Lagerflycht 3185 (yo 1684, † 1720).

Vävy: Tammelan kirkkoherra Gabriel Gottleben 2225 (yo 1672/73, † 1713).

Vävy: Rauman ent. kirkkoherra Bertil Rajalenius 2229 (yo 1672/73, † 1704).

 DIEKN Peder Torgilssonin suku

DIEKN Peder Torgilsson suku,Ruotsi(Benhammar>) Turku>

DIEKN Peder Torgilsson*(n.).1427-†j.1482,*Ruotsi,slottshövitsman i Sverige 1457-73,Benhammar(troligtvis Benhamra)>Finland,kahdesti avioliitossa,(kumpi vaimo esi-äiti?),1vaimo Erikintytär,2 vaimo Margareta Olofintytär lapsia:

?X=DIEKN Sunneva Pedersdotter*1453-,från Mervis gård i Hattula socken& puoliso DUFVA Nils Bengtsson*1447-†j.1495,herre till Munkeby,Borgå sn,Porvoon Munkebyn herra 1495,lagman i Karelen,Karjalan laamanni,slottsloven på Viborg 1495,Viipurin linnan päällystöä 1495,linnanpäällikkö Viipurissa,ska tillhört adliga ätten 95,i Finland,kutsuttiin "vapaasukuiseksi"mieheksi,vieraili Turussa valtiohoitaja (sten sturen) luona 1488,esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen.,nämnd 1459-88,oli 1400-luvun lopulla Itä-Suomessa keskeisissä hallintotehtävissä sekä rauhan että sodan aikana, kunnes virkojen hoito vaati hänen henkensä. X=Kristiern, tytär, tytär.

DIEKN Kristiern Pedersson,Hollolan kihlakunnan tuomari 1483-1512 puoliso ARVIDSDOTTER vaimo,Hyvikkälästä lapsia: KRISTIERNINTYTÄR Dorotea,2&. puoliso JÖNSSON Henrik†1529,Hämeenlinnan kirjuri.

----

Lisätietoja: Peder Torgilinpoika Dieknistä Käkisalmen porvariin Casper Gröniin Tämän artikkelin pontimena on ollut selvittää Käkisalmelaisen porvarin Casper Grönin esiisiä, joiden juuret ulottuvat syvälle keskiaikaan. Näitä juuria on selvitelty varsin monessa aikaisemmassa sukututkimuksessa, mutta monet yksityiskohdat ovat olleet hämärän peitossa. Grönin suvun juuret ovat Saksasta. Nimen kirjoitusasu vaihtelee eri lähteissä ollen joskus Gröningen, Grön, Gröön tai Gröhn. Se, miksi von Gröningen-suvun eräs haara päätyi Suomeen, on härän peitossa. Oli syy mikä hyvänsä, 1500 luvulla Hattulan Merviin ilmestyy Casper Gröning -niminen mies, joka nai suomalaiseen rälssiin kuuluvan Malin Henrikintyttären. Heidän poikansa Casper Gröning nai rälssisyntyisen Carin Pehrintytär Dufvan. Näiden kahden avion kautta Grön–Gröningen-suku liittyy juuriltaan voimakkaasti keskiaikaiseen suomalaiseen rälssiin. Eri sukututkimuksissa Casper Gröningen -nimisiä miehiä esiintyy 2 tai 3 sukupolvea. On oletettavaa aikamäärityksien perusteella, että heitä on ollut ainakin 3 peräkkäin: Casper I naimisissa Malin Henrikintyttären kanssa, Casper II ensin Carin Pehrintytär Dufvan ja sitten Anna Hanen kanssa ja Casper III Katarina Wagnerin kanssa. Grön-suvun suomalaisia esi-isiä löytyy varsin runsaasti keskiaikaisesta suomalaisesta rälssistä, tällaisia ovat Peder Torgilinpoika Diekn, suomalainen Dufva-suku, Lasse-kauppiaan suku ja Arvid Arvidinpoika Hyvikkälän-suku. Peder Torgilinpoika Dieknin alkuperää ei tunneta, mutta viitteitä hänen alkuperästään antavat jotkin hänen elämästään dokumentteihin kirjautuneet asiat. Näistä ehkä merkittävin on tieto, että hänen sanotaan olleen Knut Erikinpojan (Ruotsin ritarihuoneen Kurck-suvun kantaisä) sisaren mies, joskin Peder oli toisessa aviossa Margareta Olofintyttären kanssa. Sukutukija Gillinstamin mukaan sekä Peder Dieknin että Knut Erikinpojan tausta on todennäköisesti aateliton, joskin molemmat heistä saivat sittemin rälssivapauden. Huomattavaa on, että he olivat samaa ikäluokkaa valtionhoitaja Sten Sturen kanssa ja että kaikkien heidän kolmen vaakunoissa esiintyy airoja. Pederillä ja Stenillä kolme ja Knut Erikinpojalla kaksi. Peder Dieknin taustaan on erilaisissa yhteyksissä liitetty emämaa Ruotsi. Joskus sanotaan hänen itsensä olleen linnapäällikkö Ruotsissa ja toisaalla sanotaan hänen vaimonsa olleen Benhammarista (Stora Benhamra kuului Bjelke-suvulle 1300-luvulta aina 1500-luvun alkuun ja sen jälkeen Tott-suvulle1) mutta kumpikin tieto on epävarma. Taulu 1. Peder Torgilinpoika Diekn Peder Djäkn ”ifrån Sverige”, jonka vaakunassa oli kolme airoa.2 Hänen sanotaan olleen linnapäällikkö Ruotsista Benhammarista.3 Vuodet 1457–1482 rajaa sen ajanjakson, jolta Peder Diekenistä löytyy lähdeaineistoa Suomesta, ja vaakunan airot yhdistänevät hänet patronyymiin Torkilsson–Torgelsson. Peder Torgilinpoika mainitaan Turun porvarina4, jolle kuningas Kristian antoi rälssivapauden Nauvon, Rymättylän ja Marian kunnissa. Samainen porvari 1465 myi myös laivansa 140 Lyypekin markan hinnasta. 5 Oletettavaa on, että vaakunan airot, merenkulku ja laivan omistaminen yhdistyvät jotenkin toisiinsa. Mika Kallioisen Turun porvareita käsittelevän väitöskirjan mukaan Turun porvareista 1400-luvulla osa oli saksalaisia ja osa silloisen Ruotsin kansalaisia. Varsin monen ruotsalaisen porvarin tausta löytyy Turun ympäristöstä ja on jäljitettävissä, mutta Peder Dieknin alkuperää ei tunneta. Tuohon aikaan osa porvareista saattoi kuulua rälssiin, mutta lähteiden perusteella ei voida päätellä, oliko Peder Dieknin al- kuperä rälssissä, porvaristossa vai talonpojissa. Kaiken kaikkiaan hänet tunnettaan varakkaana porvarina. 4 Peder Dieknin nimeltään tuntematon mahdollinen vaimo oli Laukon Jöns Knutinpojan täti eli Knut Erikinpojan sisar.2 Toisaalta sanotaan Peder Dieknin tyttären olleen kotoisin Hattulan Mervistä ja hänen äitinsä saman lähteen mukaan kotoisin Ruotsista ”ifrån Sverige i Benhammar” (ks. viite 2 lähteet). Toisaalta mainitaan eräässä panttauskirjeessä Vehmaalla Peder Dieknin leskeksi Margareta Olofintytär. 6 Benhammarin liittäminen Peder Dieknin vaimon juuriin tulee epäselvästä perintöriidasta kahden Dufva-sukuisen ja Benhammarin asukkaan Gregers Bengtinpojan (oäkta Folkungaätten) välillä, ja luultavasti kyseessä on vain tätä riitaa varten rakennettu sukutarina, jota ei muilla lähteillä voida tukea.2 Tämä tieto yhdistettynä siihen, että vaimo oli Knut Erikinpojan sisar ja näin ollen porvarillista alkuperää, tukisi myös Gillinstamin (lähde 2) tulkintaa. Peder Diekn mainitaan Suomessa 1457 Henrik Bitzin Liedossa pitämissä käräjissä turkulaiseksi hovimieheksi7, 1463 hän sai rälssivapauden tiloihin Kiussaby ja Torsse Nauvossa, Tammas ja Letalax Rymättylässä ja Hirvensalo Mariassa.5 Vuonna 1465 hän myi laivansa 140 Lyypekin markalla ja samana vuonna Erik Akselinpoika Tott lahjoitti hänelle aution ja Kålgårdin (mahdollisesti tilan nimi tai kaalimaa) Viipurissa.8 Vuonna 1468 hän esiintyy tuomarina Vehkalahdella ja Erik Akselinpoika Tottin linnavoutina Viipurissa. 1473 hänet tavataan lamaannina Pernajassa, jossa hän vahvistaa rajankäynnin Sarvilahden ja Pitkäpään välillä.9 Vuonna 1482 mainitaan, että Peer Diæknillä oli Lappjoella kalastamo ja maata.10 Tukholman raadin pöytäkirjoissa on maininta vuodelta 1487, jossa sanotaan Paimion Kyselen kylästä olevan Peder Djeknin tyttären kuolleen Tukholman porvarien portin luona. Tytär oli ollut porvari Michel Raukan palveluksessa. Tämän vaimo oli lyönyt häntä hellapuulla, ja muutaman päivän sairasteltuaan tytär oli kuollut 1 joulukuuta.11 27.3.1517 luovutti Peder Dieknin tytär Naantalin luostarille perintöoikeutensa Vehmaan Renilaan.12 Lapsia: Diekn Kristiern Pedersson, (tauluun 2) pso N.N. Arvidintytär Hyvikkälästä, joilla tytär Diekn Dorotea Kristiernintytär. Dorotean puoliso Peder Larsinpoika Svenske oli voutina (på Kumo gård) Suomessa 1527 ja Hämeenlinnnassa 1529–1530, Raaseporin läänissä 1547–1550 ja hänelle oli läänitetty Lehijärven Sattulan neljännes.13 Diekn Suneva, (tauluun 7) pso Dufva Nils.2 Diekn tytär mahdollisesti sama kuin tavattiin joulukuussa 1486 kuolleena Tukholman porvarien portin edestä. Isän sanottiin olevan Per Diekn Paimiosta. 11 Diekn tytär, joka luovuttaa perintöoikeutensa Vehmaan Renilaan Naantalin luostarille.12 Taulu 2 Diekn Kristiern Pedersson Kristiern Pedersson oli Hollolan kihlakunnan hyvin pitkäaikainen kihlakunnantuomari ja toimi tässä virassa n. 1485–1512.14 Hämeen historian15 mukaan hänen seuraajansa samassa virassa oli vuodesta 1512 lähtien Lasse-kauppiaan poika Gudmund Larsson, joka oli myös Kristiernin vaimon sisaren mies.16 Hänen edeltäjiään olivat Olavi Niilonpoika Tavast 1433–1460 ja Hannu Pietarinpoika 1461–1485. Pso N.N. Arvidintytär, isä Hyvikkälän Arvid Arvidinpoika17, jonka muiden tyttärien aviomiehet olivat Jeppe Kaas (Svenska Risddarhus Tavast-släkt n:ro 64)18, Gudmund Larsinpoika nimeltään tuntemattoman tyttären mies.16 Joku Arvidin tyttäristä oli nimeltään Walborg, sillä tämän niminen vaimo myi Kokkalan Niemen puolikkaan Jeppe Andersinpoika Tavastille marianpäivänä 1508.19 Kyseessä lienee leski, koska kaupanteossa ei mainita miestä. Samana vuonna 18.5. sanotaan Arvid Arvidinpojan tehneen vävynsä Gudmund Larsinpojan kanssa maanvaihtokaupat ja vaihtaneen Hattulan Kärsälään veljenosan Hyvikkälän kylästä.16 Lapsia: Dorotea Kristiernintytär, (tauluun 3) pso I Hämeenlinnan kirjuri Henrik Juhonpoika k. 152920 , pso II Peder Larsinpoika Svenske, joka oli voutina (på Kumo gård) Suomessa 1527, Hämeenlinnnassa 1529–1530 sekä Raaseporin läänissä 1547–1550 ja jolle oli läänitetty Lehijärven Sattulan neljännes.13 Taulu 3 Dorotea Kristiernintytär Pso I jo ennen vuotta 1520 Hämeenlinnan kirjuri Henrik Juhonpoika k. 152920 Hattulan Mervin omistaja, pso II Peder Larsinpoika Svenske, joka oli voutina (på Kumo gård) Suomessa 1527, Hämeenlinnassa 1529–30 sekä Raaseporin läänissä 1547– 1550 ja jolle oli läänitetty Lehijärven Sattulan neljännes. 13 Lapsia: Malin Henrikintytär (tauluun 4) s. ennen 1530, pso I Påvel Jönssinpoika, pso II Casper Gröning, vaimon mainitaan viettäneen II leskeytensä Korven tilalla, jonka hän sai huomenlahjaksi I mieheltään Påvel Jönssinpojalta.20 Taulu 4 Malin Henrikintytär Synt. ennen 1530 (vht. Hämeenlinnan kirjuri Henrik Juhonpoika ja Dorothea Kristerintytär Diekn). Pso I Påvel Jönssinpoika, vaimon mainitaan viettäneen II leskeytensä Korven tilalla, jonka hän sai huomenlahjaksi I mieheltään Påvel Jönssinpojalta, pso II Casper Gröning20, jonka vanhemmat ovat Fredrik Casper von Gröninger, ruhtinaan hovimarsalkka Briegestä ja Dorothea von Landsbergen, edelleen Fredrik Casper von Gröningerin vanhemmat ovat Carl von Gröninger Adersbergistä, ruhtinaan kansleri Briegestä ja Brita von Allers, edelleen Carl von Gröningerin vanhemmat ovat Georg von Gröninger Adersbergistä, ruhtinaan hovimarsalkka Briegestä ja Catharina von Oertzen, edelleen Georg von Gröningerin vanhemmat ovat Henrik von Gröninger (Geheimeråd hos fursten av Brieg i Schlesien) ja Elisabet von Pleckenberg.21 Hämeen historia mainitsee Hatttulan Mervessä 1500-luvun kolmannella neljänneksellä asuneen rälssimies Kristofer Grönin, joka oli vaimonsa perintönä saanut kylästä Ylöstalon tilan.15 Jämsän historian mukaan Mervin herra Kristoffer Grönin rälssilampuotina Jämsän Patajoella mainitaan 1563 muuan Lasse Savolainen. Tämä rälssitila siirtyi Gröniltä sotaeversti Iivari Maununpoika Stjerkorsille, joka sai surmansa eräissä juomingeissa Turun linnassa 1573 ja sen jälkeen tämän lesken II miehelle, edellä mainitulle Grönin veljen pojalle Pertteli Iivarinpojalle, Taivassalon Järppilän herralle, jolta tila siirtyi takaisin Sjernkorseille ja lopuksi perinnön kautta Horn-suvulle.22 Huomattavaa tai kenties sattumaa on, että Jämsän Patajoen ruotusotilailla oli vielä 1700-luvulla sotilasnimi Grön. Lapsia I aviosta: Lasse Påvelinpoika, Hattulan Mervin omistajia 20 Lapsia II aviosta Grön Casper II (tauluun 5) k. 1630 Strömsholm, pso Carin Pehrsdotter Dufva. Iivar Gröning, pso N.N.22 lapsi luultavasti tästä aviosta mutta voi myös olla edellisestä tai seuraavasta Gröningin aviosta? Taulu 5 Casper Gröning II Kuollut 1630 Strömsholmissa. Tavataan Ruotsissa II avion jälkeen ja häviää Suomesta. Viimeiseksi hovimestarina leskikuningatar Katariina Stenbockilla.21 Pso I ennen 20.3.1589 Carin Pehrsdotter Dufva (h. II aviossaan) (vht: Peder Dufva ja Anna Gudmundintytär). Vaimon I pso linnavouti Skalm Hans Larsinpoika, joka oli ollut 1581 Käkisalmessa ja k. ennen 158623, pso II Hane Anna.21 Ensimmäinen vaimo ja miehen äiti olivat pikkuserkkuja toisilleen. Avioliitto on melko läheinen eikä olisi ollut sallittu katollisella ajalla. Lapsia ainakin I aviosta: Grön Casper III (Tauluun 6) s. n. 1600, k. 1661 Käkisalmi, pso Katarina Wagner, k. 26.3.1670.24 Casper Grönin mahdollinen veli Victor Grön, jonka nimeltä tuntematon tytär avioituu 1659 Arent Reitherin kanssa. Tämä Victor oli rajakomissaari Karjalassa. 21 Taulu 6 Casper Grön III Käytti myös nimeä Gröning, s. n. 1600, k. 1661 loppuvuodesta Käkisalmessa, kauppias, laivanomistaja, Käkisalmen ensimmäinen pormestari. Pso. Katarina Wagner k. 26.3.1670 jälkeen.24 Casper Grön asui 1600-luvun alkupuolella Viipurissa, ja kun Käkisalmen lääni liitettiin Stolbovan rauhanteossa Ruotsiin, myönsi Kuningas Kustaa II Adolf verovapauden ja laajat maakauppaoikeudet Käkisalmen porvareille. Nämä oikeudet ilmeisesti houkuttelivat Grönin vaimoineen siirtymään Viipurista Käkisalmeen, tai ehkä ei ollut kyse houkutuksesta, vaan pakosta, jolla hallitsija määräsi porvarit uusiin kauppapaikkohin valloitettuun Käkisalmen lääniin. Lapsia: Grön Jacob, s. Käkisalmessa, k. Tohmajärvellä, pso Elisabet Hijskov (Hiisku?)25 , oli ensin hovin vuokraaja Sortavalassa mutta siirtyi isonvihan myötä Tohmajärvelle.28 Grön Gertrud k. haud. 25.1.1695 Viipurissa, pso ennen vuotta 1655 viipurilainen kauppias Reinhold Frese (vht. viipurilainen kauppias Frese Peter ja Boisman N.N.), joiden nimeltään tuntemattoman tyttären pso oli n. 1677 pikku-Savon kihlakunnantuomari Matthias Halitzius aateloituna Ehrenhoff k. 1704.26 Grön Victor s.n. 1640, pso Margareta von Borge- nin, lapsia Jacob ja Catharina Elisabeth (jälkimmäisen puoliso Zachris Walding).21 Grön Maria, eli 1697, pso I Erik Lietzen oikeuden kirjuri ja kamreeri 1650, pso II jo 1675 räätälimestari, oltermanni Jochim Bandeman, k.n. 1679. Joachim-niminen poika jälkimmäisestä aviosta ottaa nimen Brander27 ja on myöhemmin esiintyvän Brander-suvun kantaisä. Grön Lucas, jonka poika Henrik Grön esiintyy lukkarina Pyhäjoella. Henrikillä oli poika Caspar Grön, joka oli Sotkamon kirkkoherra.21 Grön Gabriel.21 Edellisten lisäksi tähän lapsijoukkoon saattaa sisältyä myös Grön Benjamin, Kiteen Muljulan hovin vuokraaja. 28 Taulu 7 Sunneva Diekn Pso. Nils Bengtinpoika, Munkebyn herra; kutsuttiin vapaasukuiseksi mieheksi; vieraili Turussa valtiohoitaja Sten Sturen luona 1488 esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen; linnapäällikkö Viipurissa 1459, laamanninna Karjalassa (vht. Bengt Olofinpoika, Porvoon Munkebyn herra, eli 1446, ja Catharina Danske, jonka vaakunassa oli kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella vinopalkilla; vanhemmat Henrik Perinpoika Dönsbystä ja Anna Perintytär Veibystä).29 Lapsia: Dufva Peder Nilsinpoika, (tauluun 8) pso I Anna Gudmundintytär, pso II Anna Olofintytär. Birgitta Nilsintytär, pso Lydik Larsinpoika (Djäkn, Lydekassönernat ätt) k. e.1559, mainitaan 1511, vht. Lasse Lydekeninpoika ja N.N. Andersintytär. 30 Taulu 8 Dufva Peder Nilsinpoika Munkbyssä Porvoossa. Tuomari Porvoon läänissä. Sai 1535 läänitykseksi Lassdalin Porvoon kunnassa. Elää vielä 1562. Pso I ennen 1535 Anna Gudmundintytär, vht. Gudmund Larsinpoika (af aldliga Tirmula-slakten) ja N.N.Arvidintytär, pso II jälkeen 1545 Anna Olofintytär (vht. tuomari Porvoon läänistä Olof Pederinpoika Lille (Wildeman) ja Anna Fleming ).23 Lapset I vaimosta: Benkt Pederinpoika, linnavouti 1595.31 Karin Pederintytär (tauluun 5), pso I Skalm Hans Larsinpoika Kaarenkylä Porvoosta, pso II kreivi Axel Leijonhuvudin hovimestari Casper Gröning, joka 20.3.1589 sai omistusoikeuden vaimonsa perintömaahan Oisbyssä Lammin kunnassa.23 Lapset II aviosta: Erengisle Pederinpoika Dufva, ”höfvidsman”.31 Beata Pederintytär Dufva, pso Kristoffer Mickelsson vouti Hattulassa 23 Anna Pederintytär Dufva.31 Brita Pederintytär Dufva.3 1

----

Georg von Gröninger, pso Catharina von Oertzen Fredrik Casper von Gröninger, pso Dorothea von Landsbergen Casper Gröning II, pso I Karin Pederintytär Dufva, pso II Hane Anna Henrik von Gröninger, pso Elisabet von Pleckenberg Carl von Gröninger, pso Brita von Allers Casper Grön III , pso Katarina Wagner Dufva Peder, pso I Anna Gudmunddotter, pso II Anna Olofsdottrer Dufva Nils, pso Suneva Pederintytär Dufva Benkt Olofsson, pso Katarina Danske Dufva Olof Benktinpoika, pso Kerstin Stoltefoth Dufva Benkt, pso Ingrid Olofinttytär Tavast? Gudmund Lassenpoika, pso I Malin Olofintytär, pso II N.N. Arvidintytär Lasse, kauppias Henrik Persson Danske?, pso Anna Persdotter Casper Grön I Mervissä, pso Malin Henriksdr. Peder Torgilinpoika Djekn, pso I N.N.Erikintytär, pso II Margareta Olofintytär Kristiern Pederinpoika , pso N.N.Arvidintytär Dorotea Kristiernintytär, pso I Henrik Juhonpoika pso II Peder Svenske. Arvid Arvidinpoika Hyvikkälä

----

Lähteitä 1. http://proxy.www.lysator.liu.se/runeberg/thamstoc/ 0172.html 20.12.2001 www-sivu, joka käsittelee vanhaa Benhamraa. 2. Genos 35(1964), s. 29–35 Fil. dr. Hans Gillinstam, joka viittaa artikkelissaan useisiin alkuperäislähteisiin. Artikkelin eräs lähdeviite käsittelee laajasti Peder Diekenin sukua ja taustaa seuraavasti: ”Enligt RASMUS LUDVIGSSON i X 1, f. 107, Uppsala universitetsbibl., var biskop Mårten Skytte son till en hustru »Birite», som »war komen ifrå Lauku och Knut Erichsons Syster», vilken uppgift accepterats i RAMSAYs genealogi för medeltidssläkten Skytte (s. 406) men ej kommit med i hennes framstälining om den yngsta ätten Kurck (s. 245). E. ANTHONI, Finländska släkttavlor från tiden omkring 1570, s. 103, har påpekat, att hon icke samtidigt kan ha varit från Laukko och syster till den där ingifte Knut Eriksson, samt fäst uppmärksamheten på att biskop Mårtens mor enligt en med RASMUS LUDVIGSSON samtida och i kontrollerbara detaljer anmärkningsvärt pålitlig släkttavla hette Karin och skrevs till Totkijärvi samt var syster icke till Knut Eriksson utan till hans svärfar Klas Kurke. Att så var fallet styrkes också av att en syster till biskop Mårten enligt RASMUS LUDVIGSSONs ovannämnda släkttavla var mor till Jakob Persson till Könikkälä, vilken blev stamfar för en ätt, som efter sitt från den äldre ätten Kurck tydligen ärvda vapen, ett svärd mellan stjärnor, kallade sig Svärd. Enligt Genealogica 38, f. 43 v skall den 1487 (FMU, nr 4148) - 1496 (ibidem, nr 4724) uppträdande Nils Bengtssons (Dufva i Finland) till namnet okända svärmor, gift med en möjligen 1457–1473 känd Peder djäkn »ifrån Swerige» med tre sjöblad i vapnet, ha varit »Jöns Knwtsons farsyster ifrån Laucko», alltså en syster till Knut Eriksson, ehuru denne av urkundsbeläggen att döma torde ha tillhört en yngre generation. Enligt PER MÅNSSON UTTER i Genealogica 41, f. 86 v, efter »Scharteker som Oluff Duffua Anno 1621 ifrån Finland tilsändt hafuer» skall Nils Bengtssons hustru ha varit från Merwis och fört två (!) sjöblad, och hennes mor var enligt samma källa »ifrån Swerige i Benhammar ». Uppgiften styrkes icke av Benhammars rätt väl kända ägarelängd, och den uppgivna anknytningen till denna gård är möjligen endast en konstruktion på grundval av en arvstvist på 1430-talet mellan Benhammars innehavare Gregers Bengtsson (oäkta Folkungaätten) och två personer med namnet Dufva.” 3. Pertti Ebelingin kotisivuhttp://www.saunalahti.fi/ ~ebeling1/pertti/index.htm 3.9.2001, jossa hän mainitsee lähteiksi: Anthoni s. 129, 203 4. Kauppias, kaupunki ja kruunu, Turun porvariyhteisö varhaiskeskiajalta 1570 luvulle; Mika Kallioinen; Bibliotheca historica 59, SKS 2000, Helsinki 5. FMU 3213; Kuningas Kristian antoi rälssivapauden eräälle Peder Torkilssonille Tukholman linnassa 14.9.1463, koskien hänen omaisuuttaan (Kijuisæby ja Torsse) Nauvon, (Tammas ja Letelax) Rymättylän ja (Hirvensalo) Marian kunnissa. FMU 3262; Turun raadin 10.5.1465 kirjaama laivakauppa, jossa Turun porvari Peter Torgelsson myi oman laivansa 140 Lyypekin markalla. 6. FMU 3371; Panttauskirje Renilasta Vehmaan kunnasta, jossa Peder Dieknin leski Margareta Olofintytär panttaa tilan Magnus Olofinpojalle Hertwig Japinpojan palvelijalle 50 markasta. 7. FMU 3025; Henrik Bitzin pitämissä Liedon käräjissä 24.11.1457 mainitaan Pedher Diegns, ”höffuidzman vpa Åbo”. 8. FMU 3264; Pellingissä Porvoossa 22.7.1465 ritari ja linnapäällikkö Viipurista Erik Akselinpoika Tott antaa vapaasukuiselle (välboren) Peter Djäkenille ja hänen perillisilleen aution ja Kålgårdin (mahdollisesti tilan nimi tai kaalimaa) Viipurista. 9. FMU 3354; Peder Diekn antaa 20.3.1468 Tuomion Vehkalahdella. FMU 3544; Lamaani (Lagman) Per Djäkn vahvistaa 27.3.1473 rajankäynnin Sarvilahden ja Pitkäpään välillä Pernajan kunnassa. 10. FMU 3930; Vuonna 1482 mainitaan, että Peer Diæknillä oli Lappjoella kalastamo ja maata. 11. FMU 4147 Tukholman raadin pöytäkirjojen maininta 12. FMU 3371; Panttauskirje Renilasta Vehmaan kunnasta, jossa Peder Dieknin leski Margareta Olofintytär panttaa tilan Magnus Olofinpojalle Hertwig Japinpojan palvelijalle 50 markasta. Kirjeen päivämäärä epäselvä. Referaatin alkuperäislähde on Arw. Handl. VII, n:o 1 (sid. 3), josta käy ilmi, että Peder Dieknin tytär luovutti 27.3.1517 Naantalin luostarille perintöoikeuden mainittuun omaisuuteen. 13. Eric Anthoni ”Finlands medeltida frälse och 1500- tals adel”, mm. sivulla 226. 14. Kihlakunnantuomari Kristiern Pederinpojan tuomioita tunnetaan mm. seuraavia: (FMU 4797) kesäkäräjillä Tennilässä 25.7.1498 rajatuomion Hyrkälän, Kurialan ja Erolan välillä. (FMU 4798) kesäkäräjillä Tennilässä 1498, vahvisti korkeasyntyisen Margaretan Kurialasta laillisiksi perillisiksi palvelijansa ”murmästare” Jepen ja palvelijan Karin Olavintyttären. (FMU 4850) talvikäräjillä Hauhossa 4.11.1499 päätti rajankäynnin Lammin Porkkalan suhteen. (FMU 4899) tuomitsi Nyystölässä Padasjoella 27.1.1501 Olof Jönsinpojalle Lammin Porkkalasta metsän ja kalaveden nimel- tään Sudesenpää, jonka joukko talonpoikia yritti riistää häneltä. (FMU 4927) vahvisti Benkt Lydekeninpojan vuonna 1444 antaman tuomion Kälän metsästä, takamaasta ja vesistä Sysmän Voipalassa 1501. (FMU 4978) vahvisti Paljakan rajankäynnin Jaalan pitäjässä 13.7.1503 Pulkkilan kylässä Asikkalassa. (FMU 4982) todistajana kauppakirjassa Hämeenlinnan voudin Henrik Steninpojan ja Sääksmäen kirkkoherra Matin kanssa, jossa Åke Jepenpoika myy 240:lla korkesukuiselle Olof Jönsinpojalle 2.8.1503 Borgbyn Sipoon kunnasta. (FMU 4993) vahvisti rajankäynnin Lammin Porkkalan ja Evon välillä Lammin Poikkimetsässä 1503. (FMU 5001) vahvisti Olof Jönsinpojan (i Lahis) metsän ja kalaveden rajankäynnin pohjanperillä ja tuomitsi sakkoihin Henrik Mölen Matkantaasta näiden rajojen loukkauksesta, Alvettulassa Hauholla 17.1.1504. (FMU 5002)) tuomitsi herra Olavi Tavastin perillisille neljänneksen Rutalahdesta (nykyisessä Korpilahdessa), Padasjoen Nyystölässä 31.1.1504 (Huom. oikea pvm ehkä 27.1.1501). (FMU 5003) ) vahvisti Olof Jönsinpojan (i Lahis) omistuksen Lammin Porkkalan rajalla olevaan myllyyn, minkä päälle Lasse-kauppias Porvoosta tahtoi tehdä vaatimuksen, Lammin Kataloisissa 7.2.1504. (FMU 5005) tuomitsi sakkoihin muutamia Vanhankylän asukkaita tunkeutumisesta Olof Jönsinpojan (i Lahis) Kälän metsään takamaihin ja kalaveteen, Lammin Kataloisissa 7.2.1504. (FMU 5035) vahvisti Padasjoen käräjillä erään nähtynä mainitun täytäntöön pannun maavaihdon Olof Hirven ja Olavi Tavastin jälkeläisten välillä, Padasjoella 12.7.1504. 15. Hämeen historia, Hämeen heimoliitto, Karisto 1955. 16. FMU 5322; Arvid Arvidsson till Hyvikkälä (i Hauho socken) tillbyter sig af sin måg Gudmund Larsson Kärsälä gods i Hattula socken mot en broderdel i Hyvikkälä by; och voro vid detta byte som fastar Bengt Nilsson, häradshöfding i Hattula härad och boende å Gammelgård i Lampis socken, samt de tolf i nämnden. Brefvet beseglades af välbördig herr Erik Turesson, riddare och höfvidsman på Viborg, välbördig Tönne Eriksson, höfvidsman på Rasborg, välbördig Claes Hindersson, lagman i Söderfinne lagsaga, och förbemälda Bengt Nilsson. Dat. S:t Erici dag. 18 maj 1508. 17. Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsingfors 1909; Tawast, n:r 64 på Svenska Riddarhuset. 18. FMU 5780; Arffwed Arffwedsson till Hyffwykalä (!) säljer och upplåter 1514 åt sin måg beskedlig Jäppe Andersson (Tavast) till Cockala Karsälä torp vid Wesunda. Brefvet beseglades af riddaren Åke Jörensson (Tott) och Tönne Eriksson (Tott). 19. FMU 5340 Fogden Josef Pedersson intygar att hustru Walborg Arfwedzdotter varit på Åbo rådstuga och erkänt sig hafva sålt åt Jäppe Andersson Cockala näss gods. Dat. vårfrudagen 1508. 20. Genos 68(1997), s.163–165. 21. Pertti Ebelingin kotisivu http://www.saunalahti.fi/ ~ebeling1/pertti/index.htm 3.9.2001, jossa hän mainitsee lähteiksi: Kurt Sand-qvistin monivuotiset tutkimukset, katso myös Ramsay s. 400, Elgenstierna III s. 202, Gentes Finlandiae IV s. 15 ja Genos 1985 s. 181. 22. Suur-Jämsän historia I, Forssan Kirjapaino Oy 1954. 23. Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsingfors 1909. 24. Genos 28(1957), s. 26. 25. Keski-Karjalan Gröhnit, Gröhn Sirkka, Kitee 2000, Kasper Gröhnin sukuseura. 26. Genos 3/2001, s. 120, Viborgssläkten Frese, Georg Luther. 27. Genos 18(1947), s. 25–34 J. Vallinkoski. 28. Vanhan Tohmajärven historia, Jaana Juvonen, Tohmajärvi 1990. 29. Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser. II, Tukholma 1926, s. 330–332. 30. Ossian Mestertonin antama tieto, jossa hänellä lähteenä Ingeborg Dyhr Sylvin: Antavla för medicine & kirurgie doctor, professor Erik Adolf von Willebrand (1870–1949). Sandkulla 1.1.1971. 31. Ossian Mestertonin tieto Sukututkijat@yahoogroups- listalla 15.3.2001.

Artikkeli on syntynyt Sukututkijat@yahoogroups keskustelulistalla ja artikkelin syntyyn ovat keskeisesti vaikuttaneet Ossian Mesterton ja Juhani Pesu, joiden antamat perustiedot muodostavat artikkelin rungon, jota olen täydentänyt yksittäisillä tiedoilla ja lähdeviitteillä. Artikkelia viimeistellessäni olen löytänyt myös muutamia uusia lähteitä, jotka täydentävät ja kenties tuovat myös uutta tietoa Käkisalmen porvarin Casper Grönin esi-isistä. - Toim. Antti Järvenpää Patronyymi 1/2002

----

(Toinen versio,muiden tutkijoiden tutkimustulos: DJEKN Sunneva Pedersdotter ((tai Mårtensdotter?))*1453-,från Mervis gård i Hattula socken

DUFVA Nils Bengtsson*1447-†j.1495,herre till Munkeby,Borgå sn,Porvoon Munkebyn herra 1495,lagman i Karelen,Karjalan laamanni,slottsloven på Viborg 1495,Viipurin linnan päällystöä 1495,linnanpäällikkö Viipurissa,ska tillhört adliga ätten 95,i Finland,kutsuttiin "vapaasukuiseksi"mieheksi,vieraili Turussa valtiohoitaja (sten sturen) luona 1488,esittäen asiakirjat koskien sukunsa perintöä ja sai niille todistuksen.,nämnd 1459-88,oli 1400-luvun lopulla Itä-Suomessa keskeisissä hallintotehtävissä sekä rauhan että sodan aikana, kunnes virkojen hoito vaati hänen henkensä. puoliso DJEKN Sunneva Pedersdotter ((tai Mårtensdotter?))*1453-,från Mervis gård i Hattula socken

----

Taulu 83 (taulusta 84) XV Nils Bengtsson Dufva i Finland, s. 1447 Porvoo, Munkeby. Munkbyn herra, joka 1488 kävi valtiohoitajan Sten Sturen puheilla Turussa ja 1495 oli linnuemiehenä Viipurissa. (Sakari Ponsimaa, Kansallinen elämäkerrasto, Genos 2003 n:o 2). Vanhemmat taulusta 84 Bengt Olofsson Dufva till Munkeby, Porvoon Munkebyn herra, s. 1421 Porvoo, Munkeby, k. jälkeen 1446 ja Katarina Henriksdotter Danske, s. 1425 Porvoo, Munkeby. Puoliso: Suneva, Taulusta 82, s. 1453 Porvoo, Munkeby.

[jsmckaoqkjgbhazkfpwijhkixh](Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Genos 2003 n:o 2).

Vanhemmat taulusta 102 Mårten Bengtsson Djäkn ja -. Taulu 102 (taulusta 103) XVI Mårten Bengtsson Djäkn (Genos 2003 n:o 2). Vanhemmat taulusta 103 Bengt Mårtensson Djäkn, k. 1451 ja Valborg Sonesdotter Ille, k. 1463 Vehmaa. Puoliso: -, Taulusta 83 (Genos 2003 n:o 2). Lapset: 1. Suneva, s. 1453 Porvoo, Munkeby. Tauluun 83. 2. Valborg Mårtentytär Djäkn

Taulu 103 (taulusta 104) XVII Bengt Mårtensson Djäkn, k. 1451 (Kansallinen elämäkerrasto, Genos 2003 n:o 2). Vanhemmat taulusta 104 Mårten Djäkn ja Kristiina Eskilsdotter Fincke. Puoliso: Valborg Sonesdotter Ille, Taulusta 102, k. 1463 Vehmaa (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Kansallinen elämäkerrasto, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor, Genos 2003 n:o 2). Vanhemmat taulusta 106 Sune Sunesson Ille, Tuomari, valtaneuvos, laamanni, k. 1448 Tenhola ja N.N. Bitz. Lapset: 1. Ingrid Bengtsdotter Djäkn, k. jälkeen 1538 2. Hans Bengtsson, k. 1483 3. Mårten Bengtsson Djäkn. Tauluun 102.

Taulu 104 XVIII Mårten Djäkn (Genos 2003 n:o 2). Puoliso: Kristiina Eskilsdotter Fincke, Taulusta 103 (Genos 2003 n:o 2). Vanhemmat taulusta 105 Eskil Fincke ja -. Lapset: 1. Bengt Mårtensson Djäkn. Tauluun 103.

Taulu 105 XIX Eskil Fincke (Genos 2003 n:o 2). Puoliso: -, Taulusta 104 (Genos 2003 n:o 2). Lapset: 1. Kristiina Eskilsdotter Fincke. Tauluun 104.

Taulu 106 (taulusta 107) XVIII Sune Sunesson Ille, Tuomari, valtaneuvos, laamanni, k. 1448 Tenhola. Etelä-Suomen laamanni ja valtaneuvos, tiedot 1408-1448, k. n. 1448. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Kansallinen elämäkerrasto, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Genos 2003 n:o 2). Vanhemmat taulusta 107 Sune Jönsson Ille, Maanomistaja, tiedot 1414-1424, tuomari, Tenhola ja -. Puoliso: N.N. Bitz, Taulusta 103Eli vielä 1419, jolloin omisti maata Ala-Satakunnassa. (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden 1909–1916, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Jorma Höykinpuro). Vanhemmat taulusta 109 Kort Bitzer, Isäntä, tiedot 1394-1395, s. Saksa ?, k. jälkeen 1395 ja Kristina Magnusdotter. Lapset: 1. Anders Sunesson Ille, k. 1463 2. Valborg Sonesdotter Ille. Tauluun 103. 3. Jeppe Ille

Taulu 107 (taulusta 108) XIX Sune Jönsson Ille, Maanomistaja, tiedot 1414-1424, tuomari, Tenhola (Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Jorma Höykinpuro). Vanhemmat taulusta 108 Jöns, k. 1370 ja -. 1. Puoliso: N.N. Påvelsdotter Höna, s. Pirkkala. Vanhemmat Påvel Höna i Pirkkala ja -. Lapset: 1. Torgils Ille, k. 20.1.1450 2. Puoliso: -, Taulusta 106 (Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2). Lapset: 2. Sune Sunesson Ille. Tauluun 106. 3. Olof Ille, k. 11.7.1421 4. Gregers Ille

Taulu 108 XX Jöns, k. 1370. Puoliso: -, Taulusta 107 Lapset: 1. Sune Jönsson Ille. Tauluun 107. 2. Anna Jönsdotter, k. 1425

Taulu 109 XIX Kort Bitzer, Isäntä, tiedot 1394-1395, s. Saksa ?, k. jälkeen 1395. Elossa 21.2.1394. Saksalaista alkuperää. (Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Hartvik/Mänty-suku, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2, Jorma Höykinpuro, Carpelan Tor Finsk biografisk handbok 1-2). Puoliso: Kristina Magnusdotter, Taulusta 106 (Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Hartvik/Mänty-suku, Äldre svenska frälsesläkter ättartavlor 1 häfte 2). Vanhemmat taulusta 110 Magnus ja -. Lapset: 1. Henrik Bidz, Valtaneuvos, etelä-suomen laamannikunnan laamanni, ritari, k. 1458, Turun linnan päällikkö, sittemmin laamanni 2. N.N. Bitz. Tauluun 106. BITZ

Bitz aatelissuvun ensimmäinen mainittu Kurt Bitzer tai Bizsare ja puoliso Kristiina. Lapsista Henrik Bitz oli naimisissa Anna Klasdotter Diekn kanssa. Dieken suku omisti Lemlahden saarella Paraisten itäsaaristossa lähellä pitkää Paimionlahta sijaitsevan Kuitia kartanon, joka jo 1400-luvun alussa mainitaan tärkeänä asuinkartanona. Sen ensimmäisiä tunnettuja omistajia oli legendaarinen Turun piispa Maunu II Tavast, joka jo 1439 lahjoitti Kuitian veljelleen Jöns Olofinpojalle ja tämän vaimolle Marta Klauntytär o.s. Diek, joka oli ylhäisestä suvusta. Martta eli puolisoaan ja lapsiaan kauemmin ja hänellä oli lopulta suuri äidinäidin perintö, joka käsitti sekä Kuitian että Sundholman kartanot. Perintö lankesi hänen tyttärenpojalle v. 1477, valtaneuvos Joachim Flemingille, joka sai vielä itselleen Siuntion Suitan. Joachimin poika Erik Fleming olivat yhteiskunnallisessa asemassa. Yhdessä veljiensä Iivarin, Joachimin kanssa Erik valloitti 1521-23 valtakunnan Suomenpuoleisen osan Kustaa Vaasalle. Taulu 110 XX Magnus (Jorma Höykinpuro). Puoliso: -, Taulusta 109 Lapset: 1. Kristina Magnusdotter. Tauluun 109. 2. Henrik

----

Tommy Pohjanen sukujuuret:

http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=tommypohjanen&lang=fi;m=A;p=tommy;n=pohjanen&siblings=on&notes=on&t=T&v=99&image=on&marriage=on

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com

Jägerhorn on sukunimi tai suvun vaakunaa kuvaava nimi. Jägerhorneiksi on kutsuttu seuraavia sukua.

  • 1. Jägerhorn af Spurila, Suomen Ritarihuoneen suku nro 5, Ruotsin Ritarihuoneen suku nro 114.
  • 2. Jägerhorn af Storby, Suomen Ritarihuoneen suku nro 19, Ruotsin Ritarihuoneen aatelissuku nro 226. Sammunut.
  • 3. Odygd, keskiaikainen rälssisuku, jonka eräs miespuolinen sukuhaara lienee Jägerhorn af Storby -suku. Sammunut.
  • 4. Jägerskiöld, 1500-luvulla Helsingin Herttoniemessä esiintyvä rälssisuku, jonka nimi muutettiin von Jägerhornista Jägerskiöldiksi vuonna 1689. Suomen Ritarihuneen suku nro 79.

Yllä mainittujen sukujen lisäksi Suomessa esiintyi muita sukuja, jotka kantoivat metsästystorvea vaakunassaan. Yhteistä sukujohtoa näille suvuille ei kuitenkaan ole voitu tehdä. Jägerhorn alkaa esiintyä nimenä vasta 1600-luvulla.

Jägerhorn nimeä kantaa nykyään ainoastaan Jägerhorn af Spurila -suvun jäsenet.

Lehtori, insinööri Reima Mänty,  laatinut sukupuun. Kirjassa Hartvik/Mänty-sukukirjassa esitetty myös polveutumista näistä suvuista. 

AATELISMIESTEN ASKELISSA 

Bonaparte, Raumannus ja Kurck 

Greivi ARVID POSSE (1782 – 1826). 
Puoliso, prinsessa CRISTINE BONAPARTE 
Bonapart, italialais-korsikalainen suku, jonka kuuluisuus perustuu Ranskan keisariin Napoleon Bonaparteen. Bonaparte-suku tunnetaan Italiassa jo 1100-luvulta. 1500-luvulla sen edustaja muutti Ajaccioon korsikaan. Suku jatkuu keisari Napoleon 1:n veljen Westfalenin kuninkaan Jeromen (1784 – 1860) haaraa pitkin; suvun päämies on prinssi Louise Napoleon. Simo Paavalinpojasta joka oli raatimiehenä Raumalla. 

Lapsia: 
1) Jöns, vapaaherra (12.4.1651) Kurck, president Turun hovioikeudessa. 
Puoliso, Sofia De la Gardie. 
2) Simo Paavalinpoika, raatimies Raumalla, sukuhaaramme, katso Jaakko 
Paavalinpoika Raumannus taulua. 

OLAVI JUHONPOIKA TAVAST 
S. Hämeessä Hattula Kylmäkosken kartanossa Meltolan kylässä n. 1340, k. 1402. 
Rälssimies jo 1386. Tavast-suvun kantaisä. Osti Mynämäeltä Alasjoen tavastilan ym. Vaimosta tiedetään se että hänen äitinsä omisti Palttilan tilan Laitilassa. Rälssimiehenä kokouksessa v. 1386 jossa valittiin Jeppe Djäkniä Suomen lainhaltijaksi (lagman). Oli kuningas Erik pommerilaisen kruunajaistilaisuudessa v. 1397. Toimi maaoikeuden jäsenenä määräämässä Hämeen ja Savon rajaa. Toimi piispa Hemmingin voutina Kuusiston linnassa v. 1357. 
Lapset: 1) Rälssimies Niilo esitetty seuraavassa taulussa. 2) Turun piispa Maunu II Olavinpoika Tavast vv. (1412-1450). 3) Rälssimies Juho Olavinpoika Tavast. 4) Lauri Olavinpoika Tavast. 5) Ragnil Olavintytär puoliso, vouti Martin Abrahaminpoika Dieken. 6) Birgitta Olavintytär, puoliso Erengtiste Henrikinpoika. 7) olavintytär, puoliso tuomari Gregers Andersinpoika Grap. 8) Katariina Olavintytär 1 puoliso Jonis Gudvasson, 2 puoliso Henrik Mört, 3 puoliso Olavi Laurinpoika Silta. 9) Margareetta Olavintytär, puoliso hans Pedersinpoika Bock. 10) Kristiina Olavintytär, puoliso Greger Anderinpoika Garp. 


NIILO OLAVINPOIKA TAVAST 
K. 1433. Puoliso, Puolison nimi tuntematon KNUUTINTYTÄR, Håkan Knuutinpojan sisar. 
Sai rällssikirjan kuningas Erik Pommerilaiselta v. 1407 Turussa. Tuomari v. 1403 Hauhon ja v. 1431 Hollolan kihlakunnissa. Perinnönjaossa sai vielä tilukset Hämeessä sekä Borgobyn Sipoossa. 
Vaimon nimi tuntematon joka peri Kirknäsin Sauvossa, joka oli Niilo Olavinpoika Tavastin Hallussa v. 1405. 

Lapset: 
1. 
OLAVI NIILONPOIKA TAVAST 
k. Turun Tuomiokirkko, Tavastin kappeliin haudattu 23.2.1460. 
Puoliso, INGEBORG VALDEMARINTYTÄR DIEKE, K. 1485. 
Ritari 29.6.1448, valtaneuvos, Hämeenlinnan päällikkö vv.1435 – 1460. Lähettiläs yhdessä Henrik Klaunpoika Diekon kanssa Novgorodissa 1458-59 solmimassa rauhaa venäjän ja Ruotsin välille. 
Sai vaihdossa klas Lydikesson Diekeltä v. 1419 maata Huittisten kylästä. 
Ingeborg Valdemarsintytär oli todennäköisesti linnavouti valdemar Dieken (Haga-sukua) ja äiti Karin Rötgersintytär (Ingessönen sukua). 

2. 
ELINA NIILONTYTÄR TAVAST sitten SÄRKILAHTI 
K. 1467. Puoliso NIILO OLAVINPOIKA SÄRKILAHTI 
Elina Niilontytär, oli piispa Maunu Tavastin veljentytär. Sai piispa sedältään häälahjaksi Kautrannan tilan Vahdossa. 


3. 
KAARIN NIILONTYTÄR FINKE ent. TAVAST 
k. 1467-1473. Puoliso, GÖDEKE HEIKINPOIKA FINKE, k. 1467, Turun nimismies. 
Sai perinnöntasauksessa veljenpojalta Niilo tavastilta Palojoen tilan Sauvossa. Kaarin ja Gödeke lahjoittivat v. 1440 kirkolle vaimon suostumuksella Kärknäsin kartanon, jotta kahdesti viikossa ikuisesti pidettäisiin messut Jösse Olavinpoika Hornin puolesta, jonka Gödeke Heikinpoika Finke oli vahingossa tappanut. Omisti 2 tilaa Rymättylässä 

Lapsia, syntyneet Turussa: 
1) Elseby Gödikintytär, seuraa tätä 
2) Jeppe Gödikinpoika Finke 
3) Anna Gödikintytär 
4) Johanna Gödikintytär 



4. 
JUHO NIILONPOIKA TAVAST 
K. 1466. Opiskeli baccalaureat v. 1443 Rostockin yliopistossa. Kaniikki Turussa v. 1450. Pyhiinvaellus Palestiinaan v. n. 1464. 

5. 
LUCIA NIILONTYTÄR TAVAST 
k. 1439-1448. Puoliso NISSE JÖNSSON, (ks. Åldre Svenska Frälsesläkter s.268) 
Vuonna 1439 sai sedältään piispa Maunu Tavastilta 200 markkaa. Samassa tilaisuudessa sai hänen Metta tyttärensä 100 markkaa. (ks. Balk). Puoliso, KLAUS HENRIK BITZ, k. 1480-84. Isä oli valtaneuvos Henrik Bitz vanhempi. Lucia ja Klaus lahjoitti Turun Tuomiokirkon kuuluisan ”Eijsbyn” ehtoollis maljan, toinen lahjoittajista tuomiorovasti, piispaMaunu Niilonpoika Särkilahti. 

6. 
NNN NIILONTYTÄR TAVAST 
Puoliso, hans pietarinpoika, joka teki vaimoaan koskevia tilusvaihtoja Olavi Tavastin kanssa v. 1453. Hans Pietarinpoika Lepas-suvun kantaisä, puolisona oli myös Ragmhild Henrikintytär Svärd. 

Lähteet: 
Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully ramsay, Helsingfors, Söderström & Co taulu 2/sivu 472, 473. 
Margareeta, Pohjolan rouva ja valtias. (Kalmarin unioni 600 vuotta). Julkaissut Tanskan Kansallisumuseo, Kööpenhamina v. 1997, Nordisk Ministerråd sivu 57,87. 
Äldre Svenska Frälsesläkter, Ättertavlor utg, av Riddarhusdirektionen Folke Wernstedt/Hans Gillingstam/Pontus Möller Häfter 3, Stockholm 1989, s. 268. 
Turun Tuomiokirkko Keskiaikana ii Juhani Rinne, Turku 1948, s. 301, 302 
Äldre Svenska Frälsesläkter, Ättartavlor Folke Wernstedt; Heft ii Sthlm 1965, s. 268. 
Kansallinen elämänkerrasto WSOY, s. 494, 495. 
Piispa Maunu Olavinpoika Tavastin sukulaisuussuhteet, Ari-Pekka Palola, Genos 2/1997, s. 72. 
Genos 1995-3 Olav Rundt: Arvtvisten mellan fresesläkterna Bidz och Kirves, s. 123-126, 144. 
Seppo Suvanto: Yksilön Myöhäiskeskiajan Talonpoikaisyhteiskunnassa, (Sääksmäen kihlakunta 1400-luvun alusta 1570-luvulle) SHS julkaisu, s. 30, 71, 193. 
Orpani no 1, 1996, Heikki Heino, 2-3. 
Längelmäveden seudun historia ii; Kangasalan historia; Hämeenlinna 1954, s. 294. 
Genos: Suomen Sukututk. Seuran Aikakauskirja 16 vuosikerta, 1945, s. 126-127. 
Satakuntalaisen osakunnan martikkeli i vv. 1640-1721, Mauno Jokipii; Otava, Helsinki 1954, s. 60, 96, 112. 


FINCKE SUKU 

Vuonna 1617 FINCKE-suvusta on laadittu sukuluettelo. Ruotsin ritarihuone oli perustettu ja alettiin kiinnittää huomiota valtakunnan aatelissukujen alkuperään. 
On saatu asiakirjojen peru


Sivuhakemisto
  1. gw_v5_tour_1_title

    gw_v5_tour_1_content

  2. gw_v5_tour_2_title (1/7)

    gw_v5_tour_2_content

  3. gw_v5_tour_3_title (2/7)

    gw_v5_tour_3_content

  4. gw_v5_tour_3bis_title (2/7)

    gw_v5_tour_3bis_content

  5. gw_v5_tour_4_title (3/7)

    gw_v5_tour_4_content

  6. gw_v5_tour_5_title (4/7)

    gw_v5_tour_5_content

  7. gw_v5_tour_6_title (5/7)

    gw_v5_tour_6_content

  8. gw_v5_tour_8_title (6/7)

    gw_v5_tour_8_content

  9. gw_v5_tour_7_title (7/7)

    gw_v5_tour_7_content

  10. gw_v5_tour_9_title

    gw_v5_tour_9_content