• Born about 1594 - Polen
  • Deceased 20 September 1657 - Olkkala, Vihti, Finland,aged about 63 years old
  • Buried 21 February 1658 - Old Church of Vihti, Vihti, Finland
  • Officer in Swedish service, Ryttare under Jakob De la Gardies kornett 1612. Ryttmästare vid Stålhandskes regemente. Svårt sårad vid Nürnberg 1632. Adlad 1641., Palveli Stålhandsken rykmentissä, aateloitiin 13.08.1641, ratsumestari

 Parents

 Siblings

 Notes

Individual Note

Father: Lars Mårtensson i Flyt i Sjundeå






https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=34666


https://www.riddarhuset.se/att/stalhane/




http://www.adelsvapen.com/genealogi/St%C3%A5lhane_nr_292


http://runeberg.org/anrep/4/0285.html





Nils Larsson Stålhana.
Nils Larsson, Nobil. Stålhana, till Irjala och Gammalby, båda i Finland; Ryttmästare vid Stålhandskes reg:te; Adlad 1641 (introd. 1642 under N:o 292
och med namnet Stålhana, hvilket sedermera blifvit forändradt till Stålhane); t 20.9.1647 och begrafven i Wichtis kyrka i Nyland. Han uppbyggde på egen
bekostnad den första sockenkyrka i Förby samt begåfvade densamma med åtskilliga förmåner och foriringar. — Gift med Margaretha Thomasdotter.
(Anrep s. 281)

- - - - - -

"Founder" of Tuusula.
Was ennobled 13.08.1641 with the name Stålhana, later Stålhane.
----------------------------------------------------------------------------------

"... Pysyvää asutusta nykyisen Tuusulanjärven rannoille alkoi muodostua 1200-luvulla. Järven nimenä oli tuolloin Kaukjärvi. Sen kylät kuuluivat Sipoon seurakuntaan ja sitä kautta Viipurin linnalääniin, mutta Vanhakylä alun perin Vihtiin ja sitä kautta Raaseporin lääniin.

Vuonna 1643 Kaukjärven suomenkieliset talonpojat kyllästyivät pitkään kirkkomatkaan Sipooseen ja omankielisten jumalanpalvelusten vähyyteen, ja rakensivat omin luvin vaatimattoman kappelin Tuusulan kylään. Kuningatar Kristiinan juuri aateloima Vanhankylän Niilo Laurinpoika Stålhane tuki hanketta, joka johti Tuusulan seurakunnan ja pitäjän syntyyn.

”Hän on ollut isokokoinen, tavattoman voimakas ja urhoollinen mies”. Edelleen kerrotaan hänen olleen harras kirkossakävijä, eikä papinkelloja koskaan soitettu ennen kuin nähtiin Stålhanen saapuvan kirkkorantaan.

Nils Larsson syntyi Siuntion Flytin kylän varakkaimpaan rustholliin v. 1594. Hän aloitti ratsumiehenä Venäjällä 1612, soti Liivinmaalla ja Puolassa ja päätti 29 vuoden uransa ratsumestarina ja hakkapeliittapäällikkönä 30-vuotisessa sodassa Saksassa 1641 Stålhandsken rykmentissä. Sota ei ollut kuitenkaan jatkuvaa. Pelkistäen voidaan sanoa, että kesät kylvettiin kotitilalla ja syksyllä laivattiin suurvallan lippujen alle.

Vänrikki Nils Larsson sai avioliiton kautta Vihdin Irjalan kartanon ja varoja kertyi myös sotasaaliina ja ne sijoitettiin Gammelbyn autiotilaan 1623 – Vanhankylän kartano sai alkunsa ja maanhankinta jatkui sodan ohessa.

Parissakymmenessä vuodessa kylän kaikki seitsemän taloa oli liitetty kartanoon. Niilo Laurinpoika yleni 30-vuotisessa sodassa ratsumestariksi ja hänet aateloitiin 1641 nimellä Nils Stålhana. Kiitollisena saamastaan tuesta Sipoosta irtautumisessa tuusulalaiset ottivat myöhemmin vaakunaansa Stålhanen vaakunatunnuksen, pistoolin lukon..."

Sources:
Simola, Heikki; Keski-Uusimaa, "Vanhankylän kartanon isännällä oli 27 perillistä", 31.8.2008 : http://www.keski-uusimaa.fi/Uutiset/Arkisto/2008/08/31/Vanhankylan-kartanon-isannalla-oli-27-perillista
----------------------------------------------------------------------------------

"Palveli ratsumestarina kenraali Stålhandsken* rykmentissä. Syntynyt 1500- luvun lopulla, koska palveli jo 1612 ratsumiehenä. Kuollut 20.9.1657. Käytti sinetissään liljaa. Omisti Vihdissä Irjalan tila ja Tuusulassa Vanhakylän kartanon (Gammelby); rakennutti Tuusulan kappelikirkon, nykyisen kirkon edeltäjän, omilla varoillaan. Nils sai aatelointinsa yhteydessä useita läänityksiä, jotka kuitenkin reduktiossa palautettiin kruunulle.

Jo nuorena hän joutui sotatantereelle, palvellen v. 1612 ratsumiehenä Jaakko de la Gardien kornetin joukossa ja sai sentähden v. 1613 de Ia Gardielta vapaakirjeen isiensä taloon Siuntion Flyjtbyn kylässä. Hän oli sitten järjestysmies (rumormästare) Henrik Månsson Spåren lipullisessa, saaden 19.04.1614 rälssiksi Lammin pitäjässä Oisbyn. Hän oli majoitusmestarina Aatelis lipustossa, purjehti seuraavana vuonna korpraaIina Anders Paulin lipustossa ratsumiehineen Porkkalasta Tallinnaan ja palveli luutnanttina, saaden 11.08.1621 Riian edustalla luvan aateliskilven käyttämiseen. Sen jälkeen hän olivänrikkinä Hans Ramsayn joukossa. Osoittamastaan urhoollisuudesta hän sai v. 1626 Kustaa Aadolfilta seuraavan lahjakirjan, joka myönsi m. m. Irjalan elinkautisrälssiksi:
»Me, Gustaf Adolph, Jumalan armosta Ruotsin, ja Wendein Kuningas, Suomen Suuriruhtinas, Wiron ja Karjalan Herttua, Inkeiinmaan Herra, teemme tiettäväksi, että me siitä ahkerasta ja uskollisesta palveluksesta, jota meidän uskollinen palvelijamme ja Suomen ratsuväen komppanian luutnantti urhoollinen Nils Larsson on tehnyt ja osoittanut ja edelleen on velvollinen tekemään ja osoittamaan meille, meidän rakkaalle Puolisollemme, Perillisellemme ja Ruotsin kruunulle niin kauan kuin hän elää, olemme suoneet ja myöntäneet, jonka me myös tämän kirjeemme voimasta suomme ja myönnämme hänelle jälempänä mainitut meidän ja kruunun tilat, sijaitsevat Hämeenläänissä, nimittäin Wihdin pitäjässä ja Waniärfven neljänneksessä Irjalan ja kaksi osaa Wanhalan saaresta, jotka hän itse omistaa ja on kuuden äyrin verolla, samoin Kaherlan neljän äyrin verolla, Päskinlahden seitsemän äyrin verolla, Koickalan kahden äyrin verolla ja Taipaleen kahden äyrin verolla. Vielä Wihdin neljänneksessä Niuhalan viiden ja neljänneksen verolla, Wanhalan kolmen äyrin verolla ja Hynnelän kolmen äyrin verolla, kuitatuiksi ja vapaiksi kaikista varmoista ja epävarmoista veroista itsensä ja vaimonsaelinajaksi nautittaviksi, viljeltäviksi ja omistettaviksi. Jota Kuvernöörimme ja kaikki muut noudattakoot. Ei tehden Niels Larssonille, hänen vaimollensa tätä vastaan mitään vahinkoa tai haittaa. Annettu Tukholmassa toukokuun 25 p. 1626. GUSTAVUS ADOLPHUS.>>

Saksassa hän taisteli ratsumestarina, kunnes haavoittui vaikeasti v. 1632 Nürnbergin luona, ja v. 1635 hän otti vangiksi erään puolalaisen joukon. Kristiinan alaikäisyyden aikana hänet aateloitiin 13.08.1641 ja kirjoitettiin Ruotsin ritarihuoneeseen v. 1642. Samalla antoi holhoojahallitus 13.08.1641 hänelle, hänen puolisolleen ja tuleville rintaperillisilleen aatelisella vapaudella ja rälssimiehen palveluksella Norrköpingin päätöksen ehdoilla.

Lähde: Kaarle Soikkeli; Vihti II, Helsinki 1932.

(*Stälhandske Torsten (1594-1644), suom. soturi, oli syntynyt Porvoon pitäjässä Hummelsundin kartanossa, tuli 1626 majuriksi Porin rykmenttiin, 1629 everstiluutnantiksi Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkeen. Suuren maineensa hän voitti suomalaisten ratsumiesten, kuuluisain "hakkapeliittain" päällikkönä 30-vuotisessa sodassa, jonka otteluissa hän tavallisesti oli Kustaa Aadolfin läheisyydessä. Niinpä hän väkineen kunnostautui Breitenfeldin, Alte Vesten ja Lützenin taisteluissa. Kuninkaan kuoleman jälkeen hän entisellä urhoollisuudellaan taisteli m. m. Wittstockin, Chemnitzin, Leipzigin luona, mitkä voitot suureksi osaksi olivat hänenkin ansiotaan. Tanskan sodan syttyessä 1643 S. yhden armeian johtajana lähetettiin sinne, mutta sairastui ja kuoli siellä Haderslevissa 21 p.huhtik. 1644. Hänen leskensä Kristiina Horn lahjoitti silloin Turun akatemialle miehensä sotasaaliina ottaman kirjaston. S. on haudattu Turun tuomiokirkkoon, jonka kauneimpia muistomerkkejä hänen hautansa on.

Lähde: Tietosanakirja 1917, Helsinki)
----------------------------------------------------------------------------------

Tuusulan talonpojat olivat kaivanneet omaa kappelia jo jonkin aikaa, sillä kirkkomatkat olivat pitkät. Lisäksi varsinkin Sipoon seurakuntaan kuuluneet suomenkieliset talonpojat tunsivat, että heillä oli seurakunnassa enemmän velvollisuuksia kuin hengellistä saatavaa. Kirkon ja pappilan korjauksiin he kyllä kelpasivat, mutta pitkän matkan taivaltaneille tuusulalaisille ei aina ehditty järjestää edes suomenkielistä jumalanpalvelusta. Tuusulan talonpojat eivät kuitenkaan yksin saaneet asiaansa kuuluville. Vasta Vanhankylän kartanon isännäksi tullut ratsumestari Nils Stålhana sai asioihin vauhtia. Sanotaan kappeliseurakunnan perustamisenolleen paljolti hänen suhteidensa ja tarmonsa ansiota.

Lähde:
Tuusulan kunta, informaatio www-sivulla:
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=665

----------------------------------------------------------------------------------
Rataslukko ja Nils Stålhanan urotyö

Niilo Laurinpoika aateloitiin Nils Stålhanaksi vuonna 1641 sotasaavutustensa ansiosta. Aatelisnimen (suomeksi Teräslukko) takana on tarina, jonka mukaan Niilo Laurinpojan joukko oli hiipinyt kolmikymmenvuotisessa sodassa puolalaisjoukon leiriin yöllä ja vahingoittanut vihollisten aseen lukkoja. Sen jälkeen viholliset oli helppo ottaa vangeiksi. Pistoolin rataslukko on aiheena myös Stålhanan aatelisvaakunassa.

Lähde:
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=675
----------------------------------------------------------------------------------


Sources:
Risto O Peltovuori: Suur-Tuusulan historia, Vammalan kirjapaino oy 1975
Kaarle Soikkeli: Vihti I-II, painettu 1929 ja 1932.
--------------------
Palveli ratsumestarina kenraali Stålhandsken rykmentissä,aateloitiin 13.08.1641 nimellä Stålhana, myöh.Stålhane. Kirjoitettiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1642. Käytti sinetissä liljaa.

 Sources

  • Individual:
    - Ann Linda Elisabet Bäcklund Bäcklund - Bäcklund Web Site

    MyHeritage sukupuissa

    Perhesivusto: Bäcklund Web Site

    Sukupuu: 461681631-1 - Discovery - 461681631-1 - Nils Larsson Stålhane - 10 MAY 2021 - Lisätty Smart Match avusteisesti - Discovery
    - Geni World Family Tree
    - Geni World Family Tree

  Photos and archival records

{{ media.title }}

{{ mediasCtrl.getTitle(media, true) }}
{{ media.date_translated }}

 Family Tree Preview

  Henrik Hansson Hansson Ekelöf ca 1550-1603 Dorotea Larsdotter Larsdotter Teit
||



|
Lauri Perttulinpoika till Olkkala 1570-ca 1640 Brita (Riitta Heikintytär) Ekelöf till Gästerby 1579-/1680
||



|
Johan Larsson Ekestubbe Till Olkkala ca 1594-1657