- Née le 4 octobre 1796 - Ingå, Nyland, Finland, Kopparnäs, Kalsö
- Décédée le 25 juillet 1854 - Pickala, Kalsö, Sjundeå, Nyland, Finland,à l'âge de 57 ans
Union(s) et enfant(s)
- Avec Matts Johsson Boström 1778-1843 dont
Juliana Boström 1807-
Matts Vilhelm Andersdr. 1809-- Anna Maria Boström 1816-
- Anders Johan Boström 1818-
- Hedvig Lovisa Boström 1822-
- Lena Sophia Boström 1824-1840
- Axel Herman Boström 1827-
- Gustaf Henrik Boström 1829-
- Amalia Wilhelmina Boström 1832-
- Clara Gustava Boström 1835-
| (afficher) |
Événements
Sources
- Personne:
- FamilySearch sukupuu - MyHeritage
MyHeritage julkaisee FamilySearch Internationalin, joka on maailman suurin sukututkimusorganisaatio, lisenssillä FamilySearch sukupuun. FamilySearch on voittoa tavoittelematon organisatio, jota sponsoroi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (Mormonikirkko). - Collection - 40001 - https://www.myheritage.fi/research/collection-40001/familysearch-sukupuu?s=308271451&itemId=1038284579&action=showRecord -Maria Boström (o.s. Andersdotter)
- Record - 40001:1038284579:
Tunnettu myös nimellä: Maria Byssman
Sukupuoli: Nainen
Syntymä: 4. Loka 1796 - Ingå, Nyland, Finland, Kopparnäs, Kalsö
Kuolema: 25. Heinä 1854 - Pickala, Kalsö, Sjundeå, Nyland, Finland
Vanhemmat: Anders Johansson, Elisabeth Johansson (o.s. Israelsdotter)
Aviomies: Matts Boström
Lapset: Anna Maja Nyström (o.s. Boström), Amalia Wilhelmina Boström, Axel Herman Boström, Anders Johan Boström, Gustaf Henrik Boström, Clara Gustava Finnbäck (o.s. Boström), Hedvig Lovisa Boström, Lena Sophia Boström
Sisarukset: Anna Lovisa Andersdotter, Hedvig Sofia Lindholm (o.s. Bussman), Ewa Lena Andersdotter
Lisätiedot:
LifeSketch: Gift 1815 med lotsen Matts Johansson Boström, född 1778 i Kalsö, Sjundeå. Matts Boström dog i Kalsö 2, Sjundeå 1843 och Maria 1854.
- Suomi Kirkollinen väestönlaskenta ja rippikoulukirjat, 1657-1950 - MyHeritage
Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilan ja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos). - Collection - 10509 - https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rippi-ja-lastenkirjat-1657-1915?itemId=7000361&action=showRecord - Maja Andersdr.Syntymäpäivä: 11. Loka 1796Asuinpaikka: päivämäärien 1835 ja 1841 välissä - Kalfe No 2, Pukala, Siuntio (Sjundeå), Uusimaa (Nyland), FinlandPuoliso: Matts BoströmLapset: Juliana, Anna Maria, Anders Johan, Hedda Lovisa, Lena Sophia, Axel Herman, Gustaf Henric, Amalia Wilhelmina, Clara GustavaKirja:
Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1835 - 1841
Piirikunta:Uusimaa (Nyland)Maatila:Kalfe No 2
Hallintoalue:Siuntio (Sjundeå)Sivu:87
Kylä:Pukalasäilytyspaikka:Hämeenlinnan maakunta-arkisto
Katso talouden jäseniäTalousSuhde perheenpäähän; Nimi; SyntymäPerheenpää; Matts Boström; 2. Maalis 1778Vaimo; Maja Andersdr.; 11. Loka 1796Tytär; Juliana; 1807Tytär; Anna Maria; 21. Huhti 1816Poika; Anders Johan; 19. Touko 1818Tytär; Hedda Lovisa; 10. Maalis 1822Tytär; Lena Sophia; 28. Marras 1824Poika; Axel Herman; 13. Huhti 1827Poika; Gustaf Henric; 9. Syys 1829Tytär; Amalia Wilhelmina; 26. Maalis 1832Tytär; Clara Gustava; 20. Huhti 1835 - Record - 10509:7000361-:a652d02921d38d2bb16f86094a62fe0f
- Suomi Kirkollinen väestönlaskenta ja rippikoulukirjat, 1657-1950 - MyHeritage
Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilan ja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos). - Collection - 10509 - https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rippi-ja-lastenkirjat-1657-1915?itemId=12982260&action=showRecord - Maja Andersdr.Syntymäpäivä: 4. Loka 1796Asuinpaikka: päivämäärien 1828 ja 1834 välissä - No.2 Kalso, Pickala Bohl, Siuntio (Sjundeå), Uusimaa (Nyland), FinlandPuoliso: Matts Johsson BoströmLapset: Juliana, Matts Vilhelm, Anna Maja, Anders Johan, Hedda Lovisa, Lena Sophia, Axel Herman, Gustaf Henric, Amalia WilhelminaKirja:
Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1828 - 1834
Piirikunta:Uusimaa (Nyland)Maatila:No.2 Kalso
Hallintoalue:Siuntio (Sjundeå)Sivu:104
Kylä:Pickala Bohlsäilytyspaikka:Hämeenlinnan maakunta-arkisto
Katso talouden jäseniäTalousSuhde perheenpäähän; Nimi; SyntymäPerheenpää; Matts Johsson Boström; 2. Maalis 1778Vaimo; Maja Andersdr.; 4. Loka 1796Tytär; Juliana; 1807Poika; Matts Vilhelm; 1809Tytär; Anna Maja; 21. Huhti 1816Poika; Anders Johan; 19. Touko 1818Tytär; Hedda Lovisa; 10. Maalis 1822Tytär; Lena Sophia; 28. Marras 1824Poika; Axel Herman; 13. Huhti 1827Poika; Gustaf Henric; 9. Syys 1829Tytär; Amalia Wilhelmina; 26. Maalis 1832 - Record - 10509:12982260-:73a37182447d20726f80de76ab02ff99
Photos & documents
{{ mediasCtrl.getTitle(media, true) }}
{{ media.date_translated }}
