VihtoriLaatu, Isotalo

occupation: Paimenessa ja presidentin linnassa eli Urjalan Tolvan suku. VI sukupolvi. VI sukupolvi - Järvinen Sulo & Marja-Leena - Sullen Oy, 2000
Huovilan eli Isontalon eli Kallelen ratsutilan isäntä 1858-1892 Urjalan Hakolahdessa eli Välkkilässä. Saman tilan isäntänä oli ennen tätä Juho Kustaa Heikkilä 1847-1858.

Vihtorin äiti oli Akaan Lontilan Iso-Heikkilän tytär ja isä Saviniemen Laadun poika. Avioiduttuaan muutti Vihtori ja Vilhelmiina Urjalan Kampparin Villamon talollisiksi, mutta honkolan kartano osti Villamon jo samana vuonna. Vihtori ja Vilhelmiina muuttivat pitämään Välkkilän eli Hakolahden Isontalon 1/2 manttaalin ratsutilaa. Vihtori rakensi 10 hevosen tallin 1890 ja kaksi vuotta nyöhemmin 60 lehmän kivinavetan. Ison tilan hoidossa riitti työtä, mutta Vihtori oli mukana liseaksiammattiin liittyvissä pyrinnöissä kuten heti Urjalan Maanviljelysseuran ensimmäosessä johtokunnassa 1880, ajamassa säästöpankin perustamista, hänet valittiin 1871 Urjalan kunnalalislautakunnan esimieheksi kolmeksi vuodeksi, hän toimi kansakoulun johtokunnan jäsenenä ainakin 1875, jjolloin päätettiin siirtää koulu Urjalankylästä Laukeelaan. Hän toimi myös kirkollisissa luottamustoimissa sekä oli useamman kerran valitsemassa edustajaa valtiopäiville.

Varsinkin ennen kunnallishallinnon saamista isojen talojen isännät hoitivat asiat, jotka myöhemmin tulivat kuulumaan yhteiskunnan vastuulle. Kun esimerkiksi suuret nälkävuodet Suomessa herättivät Venäjän keisarikunnan yksityisiä henkilöitä avustustoimiin ja suuriruhtinatar Eugenia Maximilianovna lähetti jauhoja hädänalaisille, Urjalaan tuli viisi jauhomattoa ja valittiin viisimiehinen komitea. Siinä olivat mm. Vihtori Isotalo ja Erland Kassari. Näistä tuli kunkin hakea Hameenlinnan kruununmakasiinista jauhomatto, josta he olivat vastuussa. He myös järjestivät työt, pitivät työpäiväkirjat ja palkkaluettelot. Jauhomaton arvo oli 38 markkaa. Vihtorin veli oli Menosten ratsutilan isäntä Juha Maunula, joka vaikutti voimakkaasti Urjalassa.